Maseraatio lapsen kohdussa tapahtuneen kuoleman ajan arvioimiseksi

Maseraatio on lääketieteellinen termi, jota käytetään kuvaamaan vaurioitunutta ihosairautta. Tämä tila alkaa ihon rakkuloista, kuoriutumisesta ja sitten irtoamisesta. Maserointi voi olla yksi työkalu sikiön kuoleman ajan ja syyn arvioimiseksi.

Tapausta, jossa vauva kuolee kohdussa, kun sikiö on saavuttanut 20 viikkoa tai sitä vanhemman tai kun sikiö painaa 500 grammaa tai enemmän, on ns. kuolleena syntymän. Tämä tila eroaa keskenmenosta, jolloin sikiön ikä kohdussa ei ole vielä saavuttanut 20 viikkoa.

Erilaisia ​​syitä sikiön kuolemaan kohdussa

Kunto kuolleena syntymän Useimmat esiintyvät terveillä sikiöillä. Kuoleman syynä voivat olla monet tekijät, mutta osa syistä on tuntematon. Yksi riskitekijöistä, jotka aiheuttavat vauvan kuoleman kohdussa, on häiriö istukan, elimen, joka yhdistää sikiön äitiin, toiminta.

Istukan tehtävänä on toimittaa verta ja ruokkia sikiötä kohdussa. Istukan ongelmat voivat laukaista sikiön häiriöitä joko sikiökuoleman muodossa (kuolleena syntymän) tai heikentää sikiön kasvua.

Istukan hajoamisen lisäksi kuolleena syntymän voi johtua myös:

  • Preeklampsia, nimittäin raskaana olevien naisten kokema korkea verenpaine.
  • Verenvuoto äidillä ennen synnytystä tai sen aikana.
  • Diabeteshistoria jo ennen raskautta.
  • Maksahäiriöiden esiintyminen äidillä raskauden aikana.
  • Äidin infektio, joka sitten vaikuttaa sikiöön.
  • Sikiön geneettiset poikkeavuudet.
  • Istukan irtoaminen, eli istukan irtoaminen kohtusta ennen sikiön syntymää.
  • Napanuora, joka liukuu pohjaan ja kietoutuu sitten sikiön ympärille.

Vauvan kuoleman tarkan syyn selvittämiseksi on tärkeää suorittaa istukan ja muiden sikiön kudosten laboratoriotutkimukset ja -tutkimukset. Valitettavasti, vaikka toimenpide on suoritettu, lääkäreillä on usein vaikeuksia löytää sikiön kuoleman tarkka syy ja aika.

Maseraatio voi olla merkki siitä, että sikiö on kuollut kohdussa. Kun kuolleena syntyneen sikiön täydellinen ruumiinavaus ei ole mahdollista, sikiön ulkoisia tutkimusmenetelmiä, mukaan lukien maserointi, voidaan käyttää arvioimaan sikiön kuolinaika.

Kuolleena syntyneessä sikiössä havaittujen muutosten tutkiminen voi auttaa arvioimaan sikiön kuolinaikaa, vaikka se ei voikaan määrittää tarkkaa kuolinaikaa.

Maserointi voi auttaa määrittämään sikiön kuolinajan

Seuraavat ovat maseraation merkkejä, joita voi ilmetä kuolleena syntyneessä sikiössä:

  • Napanuora on ruskea tai punainen tai 1 cm tai enemmän hilseilevä, mikä osoittaa, että sikiö on ollut kuollut vähintään kuusi tuntia.
  • Jos kasvoissa, vatsassa ja selässä on hilseilyä, se on merkki siitä, että sikiö on ollut kuollut vähintään 12 tuntia.
  • Jos 5 % koko kehosta on hilseilyä tai kahden tai useamman kehon osan (kuten päänahka, kasvot, niska, selkä, rintakehä, käsivarret, kädet, kivekset, reidet ja jalat) hilseily, se tarkoittaa, että sikiö on kuollut vähintään 18 tunnin ajan.
  • Sikiön ihonväri on ruskea tai tummanruskea/musta, mikä osoittaa, että sikiö on ollut kuollut vähintään 24 tuntia.
  • Muumioituminen eli vähentynyt pehmytkudostilavuus, karhea iho ja tummanruskea ja laikkuinen sikiökudos viittaa siihen, että sikiö on ollut kuollut vähintään kaksi viikkoa.

Maseraatio voi auttaa lääkäreitä arvioimaan sikiön kuoleman ajan. Sikiön kuoleman tarkan ajan määrittämiseksi kohdussa on kuitenkin käytettävä muita, tarkempia tutkimusmenetelmiä.