Kun lapsen puhekyvyt eivät ole ihanteellisia tai ikänsä mukaisia, hän todennäköisesti tarvitsee puheterapiaa. Puheterapia on menetelmä, jolla pyritään parantamaan puhetta sekä ymmärtämään ja ilmaisemaan kieltä.
Puheterapiaan kuuluu sanallisen kielen lisäksi myös ei-verbaalisen kielen muotoja. Tämän menetelmän optimoimiseksi puheterapiassa on kaksi asiaa. Ensimmäinen asia on optimoida suun koordinaatio, jotta se pystyy tuottamaan ääniä sanojen muodostamiseksi. Tämä suullinen harjoitus on myös tärkeä, jotta lapset voivat tehdä lauseita, mukaan lukien kyky artikuloida, sujua ja säätää äänenvoimakkuutta.
Toinen asia, jota kehitetään, on kielen ymmärtäminen ja pyrkimykset ilmaista kieltä. Puheterapiaa ei ole tarkoitettu pelkästään puhehäiriöihin tai kielen ymmärtämiseen, vaan nyt puheterapiaa on sovellettu myös muiden sairauksien, kuten nielemishäiriöiden, hoitoon.
Häiriö Viestintä Kuka tarvitsee puheterapiahoitoa
Pohjimmiltaan lapselle voi ilmetä puheterapiaa vaativa viestintähäiriö lapsen puhekyvyn häiriintymistä. Puhehäiriöt, jotka saattavat vaatia puheterapiaa, ovat:
- Lasten sujuvuus mikä häiriintynytTämäntyyppiseen häiriöön sisältyy änkytys. Tämä häiriö voi ilmetä tavujen toistona tai puheena, joka pysähtyy tiettyihin kirjaimiin.
- Artikulaatiohäiriöt
Nimittäin lasten vaikeus tuottaa ääniä tai ääntää tietyt tavut selvästi. Nämä kaksi ehtoa aiheuttavat sen, että toinen kuuleva henkilö ei pysty ymmärtämään, mitä hän sanoo.
- Äänen epäselvyys tai resonanssi
Tämäntyyppinen häiriö voi aiheuttaa epämukavuutta tai kipua, joka ilmenee, kun lapsi puhuu. Yleensä tunnusomaisia äänenvoimakkuuden häiriöitä tai ulos tulevan äänen epäselvyyttä. Häiriö tekee sitten toisen henkilön kykenemättömäksi ymmärtämään lapsen sanoja selvästi.
Puhehäiriöiden lisäksi puheterapiaa voidaan tarvita myös lapsille, joilla on ongelmia muiden ihmisten sanojen hyväksymisessä ja kielen ilmaisemisessa. Tämän tyyppisiä häiriöitä ovat:
- SanavarahäiriötVaikeus koota sanoja yhteen lauseiden muodostamiseksi. Omissatun sanaston vähäinen määrä ja vaikeus sijoittaa sanoja oikein keskusteluun.
- Kognitiivinen rajoite
Lisäksi lapsilla on myös vaikeuksia kommunikoida muisti-, huomio- ja havaintohäiriöiden vuoksi. Puheterapian lisäksi lasten kognitiiviset häiriöt on arvioitava myös lasten kehitysasiantuntijoiden toimesta.
- AutismiPuheterapiaa voivat tarvita myös autistiset lapset. Autismilla on mahdollisuus saada sairastuneet kokemaan puhe- ja ei-verbaalisia kommunikaatiohäiriöitä. Jos näin on, puheterapialla voi olla keskeinen rooli autismin hoidossa.
- MutismiJoskus on lapsia, jotka voivat puhua normaalisti jossain paikassa (esimerkiksi kotona), mutta koulussa tai julkisilla paikoilla ollessaan lapsi ei halua puhua muiden kanssa ollenkaan. On olemassa useita mahdollisia syitä, kuten nolo, ahdistuneisuus tai se, että et pidä seurustelusta muiden ihmisten kanssa. Tätä tilaa kutsutaan selektiiviseksi mutismiksi. Tämä tila voidaan korjata psykoterapialla sekä puheterapialla.
- Vaikeus ymmärtää tai käsitellä kieltä
Puheterapiaa tarvitaan, kun lapsilla on vaikeuksia ymmärtää, mitä muut sanovat, yksinkertaisia käskyjä ja vastata muiden puheeseen. Tämä tila kokee usein lapsille, joilla on kuulonkäsittelyn häiriö.
Lasten kielihäiriöiden voittamisen lisäksi tätä terapiaa voidaan soveltaa lapsiin, joilla on tiettyjä sairauksia, kuten dysfagia. Dysfagia on häiriö pureskelun, nielemisen, yskimisen aikana syömisen aikana, tukehtumisen syödessä ja ruoan vastaanottamisen vaikeudessa.
Jotta ei myöhästyisi, vanhempien tulee ennakoida lasten häiriöitä, jotta puheterapia saadaan hoidettua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Esimerkiksi, jos kuuden kuukauden ikäinen lapsi ei voi lausua vokaaliääniä, on parasta kääntyä välittömästi lastenlääkärin puoleen. Tarkista lääkäriltä, jos pikkulapsesi ei ole 12 kuukauden iässä kyennyt sanomaan yhtään yksinkertaista sanaa tai hänen kasvullaan ja kehityksellään on muita esteitä.
