Kilpirauhastulehdus on tila, jossa kilpirauhanen turvottaa tai tulehtuu. Kilpirauhanen sijaitsee kaulassa, ja se tuottaa kilpirauhashormoneja, jotka säätelevät kasvua, kehon aineenvaihduntaa, sykettä, kehon lämpötilaa ja auttavat muuttamaan kehoon tulevaa ruokaa energiaksi. Jos kilpirauhastulehdusta ei hoideta asianmukaisesti, se voi aiheuttaa sydämen vajaatoiminnan komplikaatioita ja heikentynyttä sikiön kasvua raskaana oleville naisille.
Kilpirauhastulehdus voidaan tunnistaa niskan turvotuksesta, johon liittyy kipua ja väsymystä. Tämä tulehtunut kilpirauhanen häiritsee myös kilpirauhashormonien tuotantoa ja aiheuttaa oireita hormonituotannon lisääntymisen tai vähenemisen mukaan.
Jos kilpirauhashormonin tuotanto on liikaa (hypertyreoosi), ilmaantuvat oireet ovat:
- lihas heikkous
- Ruokahalu kasvaa
- Helppo hikoilla
- Sydän hakkaa nopeasti
- Hermostunut, ahdistunut, levoton ja ärtyisä
- Vaikea nukkua
- Vapina
- Herkkä lämmölle
- Painonpudotus
Jos kilpirauhashormonin tuotanto on kuitenkin liian vähäistä (kilpirauhasen vajaatoiminta), oireet ilmenevät seuraavina:
- Painonnousu
- Kuiva iho
- Ummetus
- Heikko
- Masennus
- Keskittymiskyky heikkeni
Kilpirauhastulehduksen syyt
Kilpirauhastulehdus voi johtua monista asioista. Syyn perusteella kilpirauhastulehdus jaetaan useisiin tyyppeihin, nimittäin:
- Hashimoton kilpirauhastulehdus Tämäntyyppinen kilpirauhastulehdus, joka tunnetaan myös nimellä Hashimoton tauti, on yleisin. Tämä tila johtuu siitä, että elimistön immuunijärjestelmä hyökkää vahingossa kilpirauhaseen, joten kilpirauhashormonia ei voida tuottaa riittävästi.
- Synnytyksen jälkeinen kilpirauhastulehdus Tämä tila muistuttaa Hashimoton kilpirauhastulehdusta, jonka syynä on immuunijärjestelmän häiriö. Synnytyksen jälkeinen kilpirauhastulehdus esiintyy kuitenkin vain naisilla synnytyksen jälkeen. Useimmissa tapauksissa kilpirauhashormonitasot palautuvat normaaliksi 12 kuukauden kuluessa synnytyksestä.
- Säteilystä johtuva kilpirauhastulehdus Tämäntyyppinen kilpirauhastulehdus on seurausta altistumisesta sädehoidolle, jota käytetään yleisesti syövän hoitoon.
- Subakuutti kilpirauhastulehdus tai de Quervain – Virusinfektion, kuten flunssan tai sikotautin, aiheuttama kilpirauhasen turvotus. Tämä sairaus kokee yleensä 20–50-vuotiailla naisilla.
- Ssairas/kivuton kilpirauhastulehdus – Ssairas/kivuton kilpirauhastulehdus immuunijärjestelmän häiriön aiheuttama. Tämä häiriö aiheuttaa aluksi kilpirauhashormonituotannon lisääntymisen (kilpirauhasen liikatoiminta), sitten laskun normaalin alapuolelle (kilpirauhasen vajaatoiminta). Hiljainen kilpirauhastulehdus se häviää itsestään 12-18 kuukauden kuluessa.
- Huumeista johtuva kilpirauhastulehdus – Lääkkeen käytöstä johtuvan kilpirauhastulehduksen tyyppi. Esimerkkejä lääkkeistä ovat interferoni (hepatiittilääke), litium (kaksisuuntaisen mielialahäiriön lääkitys) ja amiodaroni (sydämen rytmihäiriöiden hoitoon tarkoitettu lääke).
Kilpirauhastulehduksen diagnoosi
Lääkäri aloittaa diagnoosin esittämällä kysymyksiä potilaan oireista ja aiemmista sairauksista. Sitten lääkäri jatkaa perusteellista fyysistä tutkimusta.
Diagnoosin vahvistamiseksi lääkäri voi tehdä useita testejä, nimittäin:
- Verikoe. Lääkäri tarkistaa kilpirauhashormonin verestä määrittääkseen kilpirauhastulehduksen tyypin.
- Kilpirauhasen skannaus. Tämä testi käyttää instrumenttia kilpirauhasen visualisointiin, jotta lääkäri voi nähdä kilpirauhasen muodon, koon ja sijainnin.
- Radioaktiivisen jodin testi. Tehdään mittaamaan kilpirauhasen kykyä imeä jodia. Jodi on aine, jota kilpirauhanen tarvitsee hormonien tuottamiseen. Jos vähän jodia imeytyy, se tarkoittaa, että kilpirauhanen on tulehtunut. Tämä testi tehdään antamalla lisää jodia pillerin tai nesteen muodossa ja skannaamalla erikoistyökalulla, joka käyttää valonsäteitä gamma.
Kilpirauhastulehduksen hoito
Kilpirauhastulehduksen hoito jokaisella henkilöllä voi olla erilainen. Lääkäri määrittää sopivan hoitomenetelmän esiintyvien syiden ja oireiden mukaan.
Jos potilaalla on esimerkiksi oireita, kuten nopeutunut sydämensyke tai korkeasta kilpirauhashormonitasosta johtuva vapina, lääkäri määrää beetasalpaavia sydämen rytmiä sääteleviä lääkkeitä, kuten propranololia, atenololia tai metaprololia, sekä lääkkeitä alentaa kilpirauhashormonitasoja. Jos potilas kuitenkin kokee kilpirauhashormonin puutteen aiheuttamia oireita (kilpirauhasen vajaatoiminta), lääkäri määrää lisää synteettistä kilpirauhashormonia (kilpirauhasen vajaatoiminta).levotyroksiini).
Useat kilpirauhastulehdustyypit, mukaan lukien Hashimoton kilpirauhastulehdus, on parantumaton tila. Hoitoa tehdään kuitenkin edelleen ilmenevien oireiden lievittämiseksi. Keskustele lääkärisi kanssa kilpirauhastulehduksen hoidosta ja riskeistä.
